Blogin päivitys jäi tällä reissulla aika niukaksi, mutta yritetään tehdä nyt katsaus tämän vuotiseen näin jälkikäteen. Reissussa JoJon hommat veivät kaikki mehut ja ajan, eikä nettiyhteyksiäkään ollut liiemmin tarjolla. Kisapaikalla oli käytettävissä ensimmäisinä päivinä langaton verkko ravintolassa, mutta valitettavasti tämä ei enää sunnuntaina toiminutkaan. Verkko hallissa oli käytössä vain live streamin lähetystä varten, toivottavasti siitä oli teille turisteille paljon iloa. Katsomon suomalaiskommentit olivat välillä kantautuneet kuulemma ajoittain myös kotikatsomoihin, suunnittelimme jopa kisojen kommentointia, mutta resurssit eivät ihan siihen riittäneet. Järjestäjän tulospalvelu näytti toimivan kohtuullisen nopeasti, joten en tämänkään vuoksi panikoinut pisteitä tänne blogiin. Mikään ei tietenkään korvaa paikanpäällä jännittämistä, joten tervetuloa vain turistiksi tulevina vuosina! Messevimmät kannustusjoukot olivat Italialla, aikamoinen möly niistä irtosikin! Onneksi määrä ei korvaa laatua ja meillä oli valioluokan omat kisaturistit. Iso kiitos Anille, Riitalle, Satsulle ja Timolle kaikesta avusta ja joukkueen kannustamisesta.
 
Ensimmäisenä päivänä kyselin nettiyhteyttä ja järjestäjät innoissaan lupasivat asiaa selvittää. Vastakysymyksenä kysyivät innolla onko Pete taas mukana editoimassa hienoja videoita. Kun ei ollut Peteä, ei tullut nettiyhteyttäkään. Liekö ollut sattumaa vai yhteydessä toisiinsa, mutta kyllä se oma videovastaava reissulla olisi vaan hyvä juttu. Peteä tuli monessa paikkaa iso ikävä! Toivottavasti saadaan jossain kohden videoita kuitenkin kaikkien katsottavaksi. Nina ja Timo lomailevat hetken vielä Alppimaisemissa, suuri osa suorituksista taisi tulla kuvattua ainakin heidän kameraansa, koitetaan keräillä niitä näkyville myöhemmin. Kuvien laatu ei ole ammattilaistasoa, mutta toivottavasti tunnelmat välittyvät niiden kautta kuitenkin.
 
No mutta sitten siitä itse kisasta: ”Suomalainen, ruotsalainen, norjalainen ja pari muuta lähtivät MM kisoihin. Suomalainen voitti. Tai siis tarkemmin sanottuna otti kaksoisvoiton.”  Niinhän siinä kävi ja ollaan kaikki kyllä joukkueesta niin kauhean ylpeitä! Joukkuekultaa ja yksilökisan kulta ja hopea ovat käsittämättömän hieno juttu. Vahingossa mitalit eivät varmasti tulleet vaan taustalla on ihan käsittämätön määrä treeniä, panostusta ja omistautumista, jota jokainen joukkueen jäsen on paikkansa ansaitakseen tehnyt. Oli hienoa katsoa, kuinka suomalaiset kilpailijat erottuivat kehässä edukseen: ei turhia vartaloapuja, ei juurikaan kaksoiskäskyjä, ohjaajat ja koirat käyttäytyvät kisassa korrektisti ja ovat todella taitavia. Koirat eivät pureskele kapuloita, eivätkä törmäile ohjaajaan. Seuruut olivat hienoja ja korrekteja, koirat pitävät keskittynyttä kontaktia eivätkä vain ”matkusta mukana”.  Taso suomessa on niin lavea ja hyviä koiria paljon, ettei karsintakisoissa riitä se, että asioita tehdään ”ihan kivasti”. Päästäkseen joukkueeseen koirakon on oltava loistava. Ohjaajamme ovat viileitä ja kovahermoisia kilpailijoita, joita yllätykset ja vastoinkäymiset eivät kaada. Kukaan suomalainen ei nollannut koko kisassa yhtään liikettä! Kaikki joukkuekoirat saivat karsintapäivinä joukkuekisassa 1. tuloksen ja varakoirakkommekin jäi ykkösestä vain 1,25p. Finaalissa nähtiin 5 suomalaista, joka oli kirkkaasti enemmän kuin millään muulla maalla. Joukkueessa on voimaa! Niin ja olihan finaalissa 5 suomalaisten lisäksi vielä kaksi suomessa kasvatettua koiraa, Tendin Jynx Norjan joukkueessa (7.) ja Tending Hihglight (6.) Italian joukkueessa.
 
Ensikertalaisena mukana olleista Leena ja Dina selvisivät koitoksesta todella mallikelpoisesti. Ohjaajan otti kaiken niin kadehdittavan rauhallisesti ja Dina kulki reissussa mukana kuin suurempikin maailmanmatkaaja. MM tasolla pisteiden kerääminen ei vaan ole ihan niin selviö ja vaikka suorituksessa ei suurempia virheitä sattunutkaan. Häly ja huonosti ajoittunut käsky naapurikehästä pysäyttivät Dinan ohjatun kapulalle ja tästä pistemenetyksiä. Hypystä hienosti kuitenkin tuomarikymppi! Karsintapäivän 254,75p, päivän 18. sija. ja molempien karsintapäivien yhteistuloksissa 31.
 
2011 PM-1 Tarja ja Zici starttasivat karsinnoissa lauantaina aamun ensimmäisenä. Ei ehkä mukavin lähtöpaikka! Lisäksi Tarja oli kouristellut ikävän vatsataudin kourissa edellisen päivän, eikä ollut pariin vuorokauteen kyennyt syömään juuri mitään. Urheasti koirakko kuitenkin kisasta selvisi, jännättiin kyllä oksentaako ohjaaja kesken suorituksen ja pysyykö tajuissaan. Ruutuun mentyä Zici keksi harmillisesti tulla tarjoamaan ruudun edessä olevaa teippimerkkiä, korjauksessa hyvin takaisin, mutta pisteitä tuhraantui harmillisen monta. Päivän saldona 258p. ja lauantain…. ja karsintapäivien 28.
 
Katja ja Zen olisivat olleet starttivuorossa lauantaina iltapäivällä, mutta Zen päätti aloittaa juoksunsa perjantai-iltana. Starttivuoro siirtyi siis lauantai-illaksi omaan ryhmään kolmen muun juoksunartun kanssa. Olisihan juoksut tosin voineet alkaa pari päivää myöhemmin, mutta hyvä kuitenkin että koirakko pääsi osallistumaan torstain treeneihin ja sai siinä tärkeän kokemuksen kilpailupaikasta ja alustasta. Lauantaina joukkuekisan voitto oli varmistunut jo ennen Katjan ja Zenin suoritusta, joten he saivat startata omaan suoritukseen ilman ylimääräisiä joukkuepaineita. Sunnuntaina viimeinen starttivuoro on takuulla piinallinen paikka odottaa ja kisata, mutta ainakin sivullisen silmiin Katja hallitsi hermonsa jäätävän hienosti. Karsinnoissa pientä siirtymää kaukoissa, finaalissa kaksoiskäsky paikallamakuun istumaan nousussa, Z:tan yksi väärä asento (istui seisomisen) veivät pisteitä. Zen kohdalla hämmästelimme seuraamisen arvostelua; seuruu näytti todella hienolta ja harmooniselta mutta pisteitä ei vain herunut liiemmin. Moni ohjaaja itkisi ilosta saadessaan koiransa seuraamaan yhtä hienosti! Karsintakisassa jännitimme pisteitä niin, että laskimme niitä paperilla suorituksen aikana. Zenin kohdalla laskenta näytti 256p., ihmettelimme vähäisiä pisteitä ja murehdimme jo finaalipaikan menestystä. Onneksi laskennassa oli virhe ja lauantain 266,25p. oikeutti päivän ………. sijaan ja karsintapäivien 18. ja menolippu finaaliin. Finaalissa Zen ja Katja keräsivät 245,25p. ja sijoittuivat sijalle 14.
 
Kisan toiseksi vanhin osallistuja oli suomen joukkueen Mette. Edelleenkään ei voi puhua mummo-koirasta tai sitten ainakin pitää sanoa Super-mummo! Niin hienosti 11-vuotias ikinuori joukkuekonkarimme hoiti edustuspaikkansa jälleen! Upea ykköstulos joukkuekisassa lauantaina (279,75p.) ja päivän voitto! Molempien karsintapäivien 2. Ja finaalissa 254,75p. ja 9. sija. Vaikka eläkejuhlia suunniteltiin jo PMiin niin on kyllä vaikeaa kuvitella tulevaisuudessa suomen joukkuetta ilman Metteä ja Heidiä.
 
Perjantaina ensimmäisenä suomalaisena numerolla 20. starttasivat Nina ja Ässä. Sama starttinumero kuin kaksi vuotta sitten Tanskan MMissä, jolloin parivaljakko voitti henkilökohtaisen pronssimitalin. Tällä koirakolla yhteistä arvokisakokemusta on jo muutamalta edelliseltä vuodelta ja varman oloisesti he nytkin hoitivat edustustehtävänsä. Harmillinen kapulan pudotus tunnarissa, pisteitä yhteensä 268,5p. ja perjantain 10. sija. Saimmekin jännittää lauantaina iltapäivälle saakka finaalipaikan varmistumista, mutta onneksi pisteet riittivät molempien karsintapäivien sijalle 15. ja tervemenoa finaaliin. Sunnuntaina pisteitä kertyi 256,25 (kaksoiskäsky luoksetulon jätössä) ja tällä irtosi kokonaiskilpailussa 8. sija.
 
Joukkueen ”pikkupoika” Mac ja kokenut ohjaajansa Jessica eivät suotta väläytellyt tulemistaan tottelevaisuuskokeiden kirkkaimmalle tähtitaivaalle viime vuonna. 2011 PMien hopeamitallilla ja MMien karsintapäivän palkintosija olivat myrskyvaroitus ja myrskyn lailla meno jatkui tänäkin vuonna.  Tältä koirakolta ei puuttunut voimaa eikä lavakarismaa hurmatakseen tuomarit ja katsojat, siihen kun lisätään vahva osaaminen ja onnistunut suoritus niin vaikea siinä oli muiden enää paremmaksi pistää. Nuori vilkas poika antoi paikalla istumispisteissä hieman tasoitusta muille, tästä huolimatta lauantaina upea  278p. ja toinen sija. Molempien karsintapäivien yhteistuloksissa Mac ja Jessica olivat 4. Sunnuntaina meno jatkui yhtä vakuuttavana, mutta loppupisteitä saatiin jännätä iltaan saakka. Paikallaistuminen suoritettiin liikkeistä viimeisenä ja tästä Macille jäi voimaan 9,25p. Kokonaispisteillä 280p. MM hopeaa!! Uskokaan vain että tästä koirakosta tulemme tulevaisuudessa kuulemaan vielä paljon!
 
Kokeneinta kaartia joukkueessa edusti Christa, tällä kertaa aisaparinaan uusi nuori koira ”isännän agilitykoira” Kaaos. Nimensä veroinen ruutipussi, joka ei liukkaasta alustasta huolimatta suostunut hipsuttelemaan kehässä. Pari merkkiä taisi keilaantua räjähtävissä lähdöissä ja karismaa oli tälläkin koiralla vaikka muille jakaa! Rattiin kun laitetaan jäätävän kovahermoinen ja kokeneista kokenein ohjaaja niin tuskin voisi paketti  vahvemmaksi enää mennä. Vatsatauti jylläsi Christassakin ja parin päivän paasto ennen kisaa ei ehkä ole aivan optimaalinen valmistautuminen. Lauantaina 279,25p. lupasi joukkuekisassa porukalle hyvää tulosta jo alkuiltapäivästä ja oikeutti päivän hopeasijaan ja molempien karsintapäivien 3. sijalle. Sunnuntaina loistava liikesarja ja viimeisenä liikkeenä paikallaistumisen 10 vahvisti 1 pisteen eron joukkuetoveriin ja pitkän uran jälkeen ohjaaja sai juhlia ensimmäistä maailmanmestaruuttaan.
 
Jotta kaikki ei olisi ollut liian iloista, tapahtui kilpailussa todella surullinen juttukin. Lauantai-iltana Norjan joukkueen Kronvallaren Extra oli paennut palohälytyksen aiheuttamaan melua hotellihuoneesta ja menehtynyt auton törmäyksessä. Kisapaikalla vallitsi todella surullinen tunnelma sunnuntaina ja lähes kaikki kantoivat käsivarressaan mustaa surunauhaa. Extran muistolle pidettiin myös hiljainen hetki kesken päivän.
 
Päivä täällä Munchenin lentoasemalla alkaa olla pulkassa ja lähdetään Leenan kanssa kohta lentämään kohti kotisuomea. Tässä taisi kuitenkin tulla tärkeimmät uutiset, ei voi muuta kun kiittää ja kumartaa suomen hienoa joukkuetta taasen ikimuistoisesta reissusta. Kyllä teitä vaan on ilo jojotella!! Onnea meidän mahtavalle joukkueelle ja maailman taitavimmille Christalle ja Kaaokselle ja Jessicalle ja Macille. Olette aivan loistavia!!