lauantai, 18. toukokuu 2013

18.5 Perjantain karsintapäivä

Hih ja puh, aika  loppuu vuorokaudesta. Nyt ei ehkä kykene muuta kun totetamaan, etä hieno päivä ja tuloksia täällä:

http://www.obedience.ch/WM/2013/resultate_freitag.htm

vuodatellaan myöhemmin lisää. Joukkuetilanne pe jälkeen: 1. Suomi, 2. Norja ja 3. Ruotsi. Pian jatketaan!

Kokeillaan juitenkin saisinko pikaisesti jotain kuvia paiskattua tänne:

http://twigle.kuvat.fi/kuvat/Toko/MM+2013/

torstai, 16. toukokuu 2013

16.5 Treeni- ja avajaispäivä

Huh hellettä! Voinee todeta ainakin ihan niitä treenitunnelmia. Ei olla me Suomalaiset vielä ihan tähän lämpimään kesäilmaan totuttu, vaikka kuulemma lämmintä on ollut nyt jo siellä kotonakin. No mutta niihin päivän kuulumisiin:

Aamulla starttasimme kisapaikalle 7.30. Sopu sijaa antaa ja kulkemiset on sujuneet jouhevasti vuokra-autolla ja Timon ja Ninan kyyditseminä. Matka hotellilta Gödölöön näyttää nyt onneksi taittuvan n. 1/2 tunnissa ja ainakaan toistaiseksi ei olla kärsitty pahoista ruuhkista tai muistakaan ongelmista. Pieniä sakkolenkkejähän ei lasketa... Ainahan tietysti asiat voisivat olla paremmin ja majoitus kisapaikan vieressä ja ulkoilumaastot heti ovella: mutta tähän ei nyt enää pysty vaikuttamaan ja näillä korteilla mennään. Kisapaikan ympäristössä mukavaa puistoa ja lenkkipolkua onneksi riittää, lasinsiruja vain tuntuu olevan aika runsaasti jokapuolella ja paikallinen koirakulttuuri on aika "vapaata". Kilpailukenttänä toimiva jalkapallostadioni on oikein asiallinen ja nurmi hyvä, tilaa hulppeasti ja joukkueiden omat teltat mukavasti metsän reunassa ja varjossa suurimman osan päivää.

Suomi treenasi omalla vuorollaa aamupäiväivällä ja ennen varsinaiseen treenikehään menoa otimme sivummalla paikallaolojen jätöt. Kehätreeni tehtiin kahdessa kehässä samanaikaisesti koira kerrallaan, treeniaikaa saatiin näin jokaiselle 3min/kehä/koira. Hyvin olivat joukkuelaiset treeninsä suunnitelleet ja yllättävän paljon näyttää 3 minuutin aikana kerkeävän tehdä! Aamusta kehien välissä oleva aita oli päällystetty sponsorin banderolleilla, mutta tuuli teki tepposet ja aidat kaatuivat. Banderollit poistettiin ja nyt kehät jakaa Ramirentit kalteriaita ilman mitään näkösuojaa. Kehäpohjassa ruutu ja ohjattu osuvat aika rinnakkain (liikkeet tehdään siis toinen toisessa kehässä) ja alunperin tunnarinkin piti olla juuri 1. kehän tahtumia kohden. Nollakoiran jälkeen tuomarit päätyivät kuitenkin vaihtamaan tunnarin suoritus suunnan kakkoskehässä poispäin ykköskehän tapahtumista. Testasimme omalla vuorollamme myös järjestäjien varusteiden tasoa sillä seurauksella että ohajattu kapulalta "irtosi pää" kun Luu oli suorittamassa noutoa :D Jospa huomiset kapulat olisivat vahvempaa tekoa tai sitten ainakin Luu on jo treenannut kesken kaiken hajoavaa noutoesinettäkin :)

Iltapäivä vietettiin koiria ulkoiluttaen, lisää treenaten (kun kerrankin oli kisapaikalla siihen  runsaasti tilaa!) ja osa porukasta kävi hotellilla hengähtämässä muutaman tunnin. Klo 15 oli nollakoiran vuoro ja tällä kertaa työn hoitivat herttainen herrasmies rotweilerin kanssa ja varsin pätevästi suorittivatkin liikkeet.

 

Nollakoiran jälkeen palaveerasivat tuomarit ja sitten joukkueenjohtajilla oli oma "kyselytunti". Mitään suuria "ihmeellisyyksiä" ei tämän vuotisissa ohjeistuksissa ollut. Kovasti tuomarit vain muistuttivat että kehässä oleville koirille on annettava työrauha ja kohtuuttoman häiriön aiheuttavalle sivussatreenaaja voidaan pahimmassa tapauksessa diskata koko kilpailusta. Kehän reunalla naksuttelu on ehdottomasti kiellettyä, että se ei häiritsisi suoritusvuorossa olevaa koiraa. Z käskytyksessä liikkeenohjaaja käskyttää vain koiran takana tehtävän täyskäännöksen, muut käännökset on ohjaajan tehtävä itse. Huom Oili; olisitko osannut (allekirjoittanut ei..)?? :D

Illalla piipahdimme koko joukkueen voimin järjestäjän illallisella, varsin maukasta ruokaa ja sitten onkin hyvä käydä nukkumaan! Huomenna päivä uusi ja heti aamusta pääsemme jännäämään suomalaisten puolesta kun Katja ja Zen starttaavat numerolla 2...

IMG_0809-normal.jpg

Mister Finland

keskiviikko, 15. toukokuu 2013

15.5 Keskiviikkopäivän kuulumiset

Rasti seinään ja koko joukkue on turvallisesti kohteessa! Ei tapaturmia, ei kolareita, ei mies/ nais tappioita eikä oikeastaan mitään muutakaan isompaa ongelmaa. Matkanteossa homma sujui useimmilla lähes pelottavan helposti- mutta nautitaan siitä nyt kun kaikki kerrankin sujuu!

Olosuhteet täällä Unkarissa ovat kesäiset. Tänään piti olla viileämpi päivä, mutta kyllä meille suomalaisille ainakin ihan hiki tuli. Hotellin ympäristö on tylsää betoniviidakkoa, puistoja ei ihan lähikulmilla eikä oikeastaa mitään virheää. Aamulla suuntasimmekin tutkailemaan Gödöllän maisemia ja siellä olikin sitten jo paljon viihtyisämpiä polkuja tallailla koirien kanssa. Kisapaikka näytti oikein mukavalta; hyvänurminen (vihreä) jalkapallostadioni, jotta eiköhän siellä kelpaa suoritukset kipaista.

IMG_0606-normal.jpg

Ässä tutkailee uusia tuoksuja kisapaikan kulmilla

Treeneihinkin löydettiin mukava puisto ja päästiin tutustumaan paikalliseen ilmanalaan. Tosin tässä voinee todeta, että lajinomainen harjoittelu on nähtävästi suoritettu kohtuullisella taholla jo kotisuomessa: päivänmittaan suurimmat huolenaiheet liittyivät koirien pissitykseen ja sopivien ulkoilupaikkojen löytymiseen. Mitä sitä nyt huolimaan tokotempuista, nehän on kotona jo hyväksi treenattu!

Pikaisesti kerettiin palloilla kaupungilla ja illalla palaveerattiin koko joukkueen voimin. Riitta ja Tarjakin löysivät hotellille pienten sakkolenkkien kautta ;) Huomenna suunnataan heti aamusta virallisiin treeneihin!

IMG_0600-normal.jpg

Turistit poseeraa (Valo, Ässä ja Luu)

IMG_0692-normal.jpg

Kaaos pinkoo treeneissä.

tiistai, 14. toukokuu 2013

MM 2013 Unkari

Suomen Toko joukkue 2013:

Christa Enqvist-Pukkila & bordercollie Tending Able Tiger "Kaaos"
Katja Kiviaho & bordercollie Tending Airborne "Zen"
Nina Manner & bordercollie Tending Hotspur "Ässä"
Tarja Melakari & bordercollie Tending Jetblack "Zici"
Anu Rantanen & bordercollie Tending Impressive "Luu"
Jessica Svanljung & bordercollie Tending Knight "Mac"

varakoirakko:
Satu Taskinen & bordercollie Tending Yep "Piu"

Ja JoJona puuhastelee Maarit Karhu

FBssa reali-aikaisempaa juttua, yhteyksien pelittäessä jotain myös tänne :)

IMG_0580-normal.jpg

Tuunattuja viilentimiä helteeseen :)

maanantai, 21. toukokuu 2012

Reissukertomus

Blogin päivitys jäi tällä reissulla aika niukaksi, mutta yritetään tehdä nyt katsaus tämän vuotiseen näin jälkikäteen. Reissussa JoJon hommat veivät kaikki mehut ja ajan, eikä nettiyhteyksiäkään ollut liiemmin tarjolla. Kisapaikalla oli käytettävissä ensimmäisinä päivinä langaton verkko ravintolassa, mutta valitettavasti tämä ei enää sunnuntaina toiminutkaan. Verkko hallissa oli käytössä vain live streamin lähetystä varten, toivottavasti siitä oli teille turisteille paljon iloa. Katsomon suomalaiskommentit olivat välillä kantautuneet kuulemma ajoittain myös kotikatsomoihin, suunnittelimme jopa kisojen kommentointia, mutta resurssit eivät ihan siihen riittäneet. Järjestäjän tulospalvelu näytti toimivan kohtuullisen nopeasti, joten en tämänkään vuoksi panikoinut pisteitä tänne blogiin. Mikään ei tietenkään korvaa paikanpäällä jännittämistä, joten tervetuloa vain turistiksi tulevina vuosina! Messevimmät kannustusjoukot olivat Italialla, aikamoinen möly niistä irtosikin! Onneksi määrä ei korvaa laatua ja meillä oli valioluokan omat kisaturistit. Iso kiitos Anille, Riitalle, Satsulle ja Timolle kaikesta avusta ja joukkueen kannustamisesta.
 
Ensimmäisenä päivänä kyselin nettiyhteyttä ja järjestäjät innoissaan lupasivat asiaa selvittää. Vastakysymyksenä kysyivät innolla onko Pete taas mukana editoimassa hienoja videoita. Kun ei ollut Peteä, ei tullut nettiyhteyttäkään. Liekö ollut sattumaa vai yhteydessä toisiinsa, mutta kyllä se oma videovastaava reissulla olisi vaan hyvä juttu. Peteä tuli monessa paikkaa iso ikävä! Toivottavasti saadaan jossain kohden videoita kuitenkin kaikkien katsottavaksi. Nina ja Timo lomailevat hetken vielä Alppimaisemissa, suuri osa suorituksista taisi tulla kuvattua ainakin heidän kameraansa, koitetaan keräillä niitä näkyville myöhemmin. Kuvien laatu ei ole ammattilaistasoa, mutta toivottavasti tunnelmat välittyvät niiden kautta kuitenkin.
 
No mutta sitten siitä itse kisasta: ”Suomalainen, ruotsalainen, norjalainen ja pari muuta lähtivät MM kisoihin. Suomalainen voitti. Tai siis tarkemmin sanottuna otti kaksoisvoiton.”  Niinhän siinä kävi ja ollaan kaikki kyllä joukkueesta niin kauhean ylpeitä! Joukkuekultaa ja yksilökisan kulta ja hopea ovat käsittämättömän hieno juttu. Vahingossa mitalit eivät varmasti tulleet vaan taustalla on ihan käsittämätön määrä treeniä, panostusta ja omistautumista, jota jokainen joukkueen jäsen on paikkansa ansaitakseen tehnyt. Oli hienoa katsoa, kuinka suomalaiset kilpailijat erottuivat kehässä edukseen: ei turhia vartaloapuja, ei juurikaan kaksoiskäskyjä, ohjaajat ja koirat käyttäytyvät kisassa korrektisti ja ovat todella taitavia. Koirat eivät pureskele kapuloita, eivätkä törmäile ohjaajaan. Seuruut olivat hienoja ja korrekteja, koirat pitävät keskittynyttä kontaktia eivätkä vain ”matkusta mukana”.  Taso suomessa on niin lavea ja hyviä koiria paljon, ettei karsintakisoissa riitä se, että asioita tehdään ”ihan kivasti”. Päästäkseen joukkueeseen koirakon on oltava loistava. Ohjaajamme ovat viileitä ja kovahermoisia kilpailijoita, joita yllätykset ja vastoinkäymiset eivät kaada. Kukaan suomalainen ei nollannut koko kisassa yhtään liikettä! Kaikki joukkuekoirat saivat karsintapäivinä joukkuekisassa 1. tuloksen ja varakoirakkommekin jäi ykkösestä vain 1,25p. Finaalissa nähtiin 5 suomalaista, joka oli kirkkaasti enemmän kuin millään muulla maalla. Joukkueessa on voimaa! Niin ja olihan finaalissa 5 suomalaisten lisäksi vielä kaksi suomessa kasvatettua koiraa, Tendin Jynx Norjan joukkueessa (7.) ja Tending Hihglight (6.) Italian joukkueessa.
 
Ensikertalaisena mukana olleista Leena ja Dina selvisivät koitoksesta todella mallikelpoisesti. Ohjaajan otti kaiken niin kadehdittavan rauhallisesti ja Dina kulki reissussa mukana kuin suurempikin maailmanmatkaaja. MM tasolla pisteiden kerääminen ei vaan ole ihan niin selviö ja vaikka suorituksessa ei suurempia virheitä sattunutkaan. Häly ja huonosti ajoittunut käsky naapurikehästä pysäyttivät Dinan ohjatun kapulalle ja tästä pistemenetyksiä. Hypystä hienosti kuitenkin tuomarikymppi! Karsintapäivän 254,75p, päivän 18. sija. ja molempien karsintapäivien yhteistuloksissa 31.
 
2011 PM-1 Tarja ja Zici starttasivat karsinnoissa lauantaina aamun ensimmäisenä. Ei ehkä mukavin lähtöpaikka! Lisäksi Tarja oli kouristellut ikävän vatsataudin kourissa edellisen päivän, eikä ollut pariin vuorokauteen kyennyt syömään juuri mitään. Urheasti koirakko kuitenkin kisasta selvisi, jännättiin kyllä oksentaako ohjaaja kesken suorituksen ja pysyykö tajuissaan. Ruutuun mentyä Zici keksi harmillisesti tulla tarjoamaan ruudun edessä olevaa teippimerkkiä, korjauksessa hyvin takaisin, mutta pisteitä tuhraantui harmillisen monta. Päivän saldona 258p. ja lauantain…. ja karsintapäivien 28.
 
Katja ja Zen olisivat olleet starttivuorossa lauantaina iltapäivällä, mutta Zen päätti aloittaa juoksunsa perjantai-iltana. Starttivuoro siirtyi siis lauantai-illaksi omaan ryhmään kolmen muun juoksunartun kanssa. Olisihan juoksut tosin voineet alkaa pari päivää myöhemmin, mutta hyvä kuitenkin että koirakko pääsi osallistumaan torstain treeneihin ja sai siinä tärkeän kokemuksen kilpailupaikasta ja alustasta. Lauantaina joukkuekisan voitto oli varmistunut jo ennen Katjan ja Zenin suoritusta, joten he saivat startata omaan suoritukseen ilman ylimääräisiä joukkuepaineita. Sunnuntaina viimeinen starttivuoro on takuulla piinallinen paikka odottaa ja kisata, mutta ainakin sivullisen silmiin Katja hallitsi hermonsa jäätävän hienosti. Karsinnoissa pientä siirtymää kaukoissa, finaalissa kaksoiskäsky paikallamakuun istumaan nousussa, Z:tan yksi väärä asento (istui seisomisen) veivät pisteitä. Zen kohdalla hämmästelimme seuraamisen arvostelua; seuruu näytti todella hienolta ja harmooniselta mutta pisteitä ei vain herunut liiemmin. Moni ohjaaja itkisi ilosta saadessaan koiransa seuraamaan yhtä hienosti! Karsintakisassa jännitimme pisteitä niin, että laskimme niitä paperilla suorituksen aikana. Zenin kohdalla laskenta näytti 256p., ihmettelimme vähäisiä pisteitä ja murehdimme jo finaalipaikan menestystä. Onneksi laskennassa oli virhe ja lauantain 266,25p. oikeutti päivän ………. sijaan ja karsintapäivien 18. ja menolippu finaaliin. Finaalissa Zen ja Katja keräsivät 245,25p. ja sijoittuivat sijalle 14.
 
Kisan toiseksi vanhin osallistuja oli suomen joukkueen Mette. Edelleenkään ei voi puhua mummo-koirasta tai sitten ainakin pitää sanoa Super-mummo! Niin hienosti 11-vuotias ikinuori joukkuekonkarimme hoiti edustuspaikkansa jälleen! Upea ykköstulos joukkuekisassa lauantaina (279,75p.) ja päivän voitto! Molempien karsintapäivien 2. Ja finaalissa 254,75p. ja 9. sija. Vaikka eläkejuhlia suunniteltiin jo PMiin niin on kyllä vaikeaa kuvitella tulevaisuudessa suomen joukkuetta ilman Metteä ja Heidiä.
 
Perjantaina ensimmäisenä suomalaisena numerolla 20. starttasivat Nina ja Ässä. Sama starttinumero kuin kaksi vuotta sitten Tanskan MMissä, jolloin parivaljakko voitti henkilökohtaisen pronssimitalin. Tällä koirakolla yhteistä arvokisakokemusta on jo muutamalta edelliseltä vuodelta ja varman oloisesti he nytkin hoitivat edustustehtävänsä. Harmillinen kapulan pudotus tunnarissa, pisteitä yhteensä 268,5p. ja perjantain 10. sija. Saimmekin jännittää lauantaina iltapäivälle saakka finaalipaikan varmistumista, mutta onneksi pisteet riittivät molempien karsintapäivien sijalle 15. ja tervemenoa finaaliin. Sunnuntaina pisteitä kertyi 256,25 (kaksoiskäsky luoksetulon jätössä) ja tällä irtosi kokonaiskilpailussa 8. sija.
 
Joukkueen ”pikkupoika” Mac ja kokenut ohjaajansa Jessica eivät suotta väläytellyt tulemistaan tottelevaisuuskokeiden kirkkaimmalle tähtitaivaalle viime vuonna. 2011 PMien hopeamitallilla ja MMien karsintapäivän palkintosija olivat myrskyvaroitus ja myrskyn lailla meno jatkui tänäkin vuonna.  Tältä koirakolta ei puuttunut voimaa eikä lavakarismaa hurmatakseen tuomarit ja katsojat, siihen kun lisätään vahva osaaminen ja onnistunut suoritus niin vaikea siinä oli muiden enää paremmaksi pistää. Nuori vilkas poika antoi paikalla istumispisteissä hieman tasoitusta muille, tästä huolimatta lauantaina upea  278p. ja toinen sija. Molempien karsintapäivien yhteistuloksissa Mac ja Jessica olivat 4. Sunnuntaina meno jatkui yhtä vakuuttavana, mutta loppupisteitä saatiin jännätä iltaan saakka. Paikallaistuminen suoritettiin liikkeistä viimeisenä ja tästä Macille jäi voimaan 9,25p. Kokonaispisteillä 280p. MM hopeaa!! Uskokaan vain että tästä koirakosta tulemme tulevaisuudessa kuulemaan vielä paljon!
 
Kokeneinta kaartia joukkueessa edusti Christa, tällä kertaa aisaparinaan uusi nuori koira ”isännän agilitykoira” Kaaos. Nimensä veroinen ruutipussi, joka ei liukkaasta alustasta huolimatta suostunut hipsuttelemaan kehässä. Pari merkkiä taisi keilaantua räjähtävissä lähdöissä ja karismaa oli tälläkin koiralla vaikka muille jakaa! Rattiin kun laitetaan jäätävän kovahermoinen ja kokeneista kokenein ohjaaja niin tuskin voisi paketti  vahvemmaksi enää mennä. Vatsatauti jylläsi Christassakin ja parin päivän paasto ennen kisaa ei ehkä ole aivan optimaalinen valmistautuminen. Lauantaina 279,25p. lupasi joukkuekisassa porukalle hyvää tulosta jo alkuiltapäivästä ja oikeutti päivän hopeasijaan ja molempien karsintapäivien 3. sijalle. Sunnuntaina loistava liikesarja ja viimeisenä liikkeenä paikallaistumisen 10 vahvisti 1 pisteen eron joukkuetoveriin ja pitkän uran jälkeen ohjaaja sai juhlia ensimmäistä maailmanmestaruuttaan.
 
Jotta kaikki ei olisi ollut liian iloista, tapahtui kilpailussa todella surullinen juttukin. Lauantai-iltana Norjan joukkueen Kronvallaren Extra oli paennut palohälytyksen aiheuttamaan melua hotellihuoneesta ja menehtynyt auton törmäyksessä. Kisapaikalla vallitsi todella surullinen tunnelma sunnuntaina ja lähes kaikki kantoivat käsivarressaan mustaa surunauhaa. Extran muistolle pidettiin myös hiljainen hetki kesken päivän.
 
Päivä täällä Munchenin lentoasemalla alkaa olla pulkassa ja lähdetään Leenan kanssa kohta lentämään kohti kotisuomea. Tässä taisi kuitenkin tulla tärkeimmät uutiset, ei voi muuta kun kiittää ja kumartaa suomen hienoa joukkuetta taasen ikimuistoisesta reissusta. Kyllä teitä vaan on ilo jojotella!! Onnea meidän mahtavalle joukkueelle ja maailman taitavimmille Christalle ja Kaaokselle ja Jessicalle ja Macille. Olette aivan loistavia!!
 
  • Blogi-arkisto

  • Henkilötiedot

    Suomen TOKO edustusjoukkueen seikkailuja v. 2010

  • Tagipilvi